Kun Suomen itsenäisyys täytti vuonna 2017 sata vuotta, olin töissä IRC-Galleriassa yhteisömanagerina. Ja kyllä, IRC-Galleria (Galtsu) on tosiaan edelleen olemassa, vaikka se monen mielestä on suunnilleen yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi…
Loin tuolloin neljä vuotta sitten Galtsuun yhteisön ”100 vuotta suomalaista tarinaa”. Tarkoitukseni oli kirjoittaa artikkeleita, joissa keskityn yhteisöllisyyden kehitykseen itsenäisessä Suomessa ja itse asiassa myös hieman sitä edeltävinä vuosikymmeninä. Työni Galtsussa kuitenkin loppui, joten lisäsin yhteisöön materiaalia vain juhlavuoden 2017 ajan. Näin ollen en ikävä kyllä päässyt tarkastelussa jatkosotaa pidemmälle.
Yhteisö ja kaikki sen kirjoitukset, kuvat ja kyselyt löydät täältä: https://irc-galleria.net/community/3416611-100-vuotta-suomalaista-tarinaa. Kannattaa testata tietonsa ”Kyselyt” -osiossa.
Jotta löytäisit haluamasi osion helpommin, laitan tähän lyhyen kuvauksen kustakin luvusta.
Tämä on lyhyt alustus kirjoituksilleni: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55896135-itsenisen-suomen-tarina-irc-gallerian-silmin-nhtyn
Ensimmäinen varsinainen luku kertoo ensimmäisestä sortokaudesta osana keisarillista Venäjää: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55896603-ensimmisen-sortokauden-koettelemus
Toisessa luvussa kerrotaan toisesta sortokaudesta ja sen vaikutuksista lainsäädäntöön ja esimerkiksi eduskunnan syntyyn Suomessa. Tämä on muuten mielenkiintoinen näin kuntavaalien alla: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55897158-toinen-sortokausi-suursodan-pilvien-alla
Kolmannessa luvussa käsittelen kielitaistelua Suomessa, jonka yhtenä seurauksena syntyi Ruotsalainen kansanpuolue: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55897587-kielitaistelu
Luvussa 4 kerrotaan siitä, miten ensimmäinen maailmansota tuntui Venäjään kuuluvassa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Yleensähän ei käsitellä tavallisten ihmisten elämää maassamme vuosina 1914-17: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55898062-venjn-suomi-ensimmisess-maailmansodassa
Luku 5 on omistettu sille prosessille, joka johti Suomen itsenäistymiseen. Luvussa avataan myös juuri perustetun eduskunnan roolia siinä: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55898589-suomen-itsenistyminen-ja-sisllissodan-siemen
Vuonna 2018 muistettiin vuosisadan kulumista maamme sisällissodasta. Vuotta aiemmin minä kirjoitin siitä useamman luvun. Luvussa 6 kerrotaan puna- ja valkokaartien synnystä ja sodan alkamisesta: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55899251-valkoinen-ja-punainen-armeija-veljessodan-aloitus
Luku 7 kuvaa Suomen sisällissodan alkupuolta. Vielä tuolloin punainen terrori vaati enemmän uhreja kuin valkoinen: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55899781-sisllissota-psee-vauhtiin
Luku 8 on kenties synkin kaikista. Siinä kirjoitetaan sodan loppuvaiheen häpeällisistä raakuuksista, joihin syyllistyi eniten valkoinen armeija: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55900331-vuoden-1918-sodan-armoton-loppu
Luvussa 9 käsittelen hanketta saada Suomeen kuningas Saksasta ja eri puolueiden roolia siinä: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55901689-hessenin-prinssist-suomen-tasavaltaan
Luku 10 on omistettu maamme itsenäistymisen jälkeisille heimosodille, eli suomalaisten vapaaehtoisjoukkojen retkille Itä-Karjalaan ja Viroon: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55902220-the-heimosodat
Luku 11 kertoo 1920-luvusta Suomessa. On huojentavaa, kuinka paljon väkivaltarikollisuus on meillä vähentynyt sadan vuoden takaisesta. Tämä luku kytkeytyy myös hieman yllättävällä tavalla edelliseen artikkeliini maahanmuuttajien kotouttamisesta. 1920-luvun alussa Suomeen nimittäin saapui kymmeniätuhansia pakolaisia itärajan takaa: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55902858-villi-ja-vallaton-1920-luku
Luvussa 12 kerrotaan 1930-luvun alusta ja erityisesti Lapuan liikkeestä. Siinä myös kuvataan Suomen tuon ajan demografista tilannetta, mikä selittää osaltaan hyvin erilaista puoluekarttaa nykypäivään verrattuna: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55903492-30-luvun-alun-lapualaiset-ynn-muut-suomalaiset
Luku 13 enteilee epäonnea, nimittäin maailmansodan pilvien kerääntymistä. Mutta siinä käsitellään myös sitä, miltä 30-luvun suomalaiset ja heidän elämänsä näyttivät. Lisäksi tuon ajan puoluepolitiikkaa ja sen sääntöjä avataan: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55904147-30-luvun-lopun-talouskasvu-ja-kerntyvt-pilvet
Luku 14 aloittaa kirjoitusteni viimeisen osan, joka sijoittuu maamme kohtaloihin toisessa maailmansodassa. Siinä kerrotaan talvisodan taustoista alkaen Suomen itsenäistymisestä ja päättyen marraskuun loppuun 1939: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55905483-suomi-tiell-talvisotaan
Talvisota oli ensimmäinen kerta historiassa, kun Suomi itsenäisenä maana kävi sotaa toista valtiota vastaan. Luvussa 15 kerron tuon sodan alkuajoista sekä O. W. Kuusisen johtamasta ”Suomen kansanhallituksesta”: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55906485-alkutalvi-sodassa-ja-kuusisen-kansanhallitus
Luvussa 16 paneudutaan siihen, mitä meillä Suomessa usein peräänkuulutetaan, kun pitäisi yhdessä selvitä vaikeuksista: Talvisodan henkeen. Kuinka maassa, jossa oli noin 20 vuotta aiemmin ollut katkera sisällissota ja alle 10 vuotta aiemmin äärioikeiston kapinayritys, syntyi tällainen maanpuolustushenki? Tässä minun tulkintani: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55907904-talvisodan-henki-mit-miksi-paljonko
Luku 17 kertoo talvisodan lopusta ja pyrkii summaamaan sen vaikutukset eri osapuolille. Vertaan sotaa myös hieman siihen, mitä muualla Euroopassa tapahtui tuona aikana: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55908860-kollaa-kesti-mutta-voittiko-kukaan-ja-mit-hvittiin
Luvussa 18 käsittelen talvisodan jälkeistä aikaa eli välirauhaa. Erityisesti kerron maamme suhteista Neuvostoliittoon tuona lyhyenä ajanjaksona sekä luovutetun Karjalan evakoiden asuttamisesta. Siihen liittyi myös ikäviä ilmiöitä, joista ei mielellään puhuttu sodan jälkeen: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55911012-elettiin-sit-talvisodankin-jlkeen
Luku 19 pureutuu jatkosotaa edeltäviin tapahtumiin. Se kertoo Neuvostoliiton jatkuvasta uhasta, mutta toisaalta jo kauas historiaan pohjautuvista haaveista Suur-Suomesta. Monelle voi tulla yllätyksenä, kuinka pieni joukko suomalaisia poliitikkoja ja sotilaita suunnitteli hyökkäyksen itärajan yli yhdessä Natsi-Saksan joukkojen kanssa: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55912095-ja-kohti-jatkosotaa
Luku 20 kertoo jatkosodan hyökkäysvaiheesta sekä Operaatio Barbarossasta hieman yleisemmin. Pohdin myös hieman Suomen ja Saksan historiallista suhdetta: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55913014-operaatio-barbarossa-ja-suomi
Luvussa 21 keskityn Suomen valloitettuun Itä-Karjalaan pystyttämään sotilashallintoon. Käyn ensin läpi Mannerheimin näkemyksen ja hänen siihen vaikuttavan taustansa. Sen jälkeen pohdin sitä kansallismielistä ideologiaa, joka ohjasi sotilashallinnon toimia miehitetyllä alueella: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55915935-lhtkohta-it-karjalan-miehitykseen
Luku 22 on yksi tämän sarjan synkimmistä. Pyrin käymään siinä kattavasti läpi sekä Suomen että Neuvostoliiton sotarikokset jatkosodassa. Kirjoitan siis sotavankien kohtalosta, Itä-Karjalan keskitysleireistä, partisaanihyökkäyksistä ja siviilien pommituksista: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55917169-jatkosodan-sotarikokset-suomalaisten-ja-venlisten
Luvussa 23 kirjoitan siitä, millaista elämä oli Suomessa kotirintamalla sodan aikaan. Esiin nousevat elintarvikepula, naisten ottama vastuu töistä, propaganda ja sota-ajan sisäpolitiikka: https://irc-galleria.net/user/Lateksis/blog/55919567-kotirintama-194144
Kuten alussa kerroin, tämän luvun jälkeen en enää saanut itseäni motivoitua jatkamaan tätä omaa historiantulkintaani. Voitte myös nähdä, että kolme aiempaa artikkelia on kirjoitettu näiden IRC-Gallerian juttujen jälkeen. Mutta eiköhän seuraava artikkelini liity jo lähestyviin kuntavaaleihin ja omiin kantoihini ehdokkaana.
Lauri Nurro 